keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Miksi juuri Denise?

Tätä kysymystä tulee aina välillä itsekin mietittyä, että miksi juuri tuo kaikista maailman hevosista... Vaikeina hetkinä nämä asiat ovat hyvä muistutus mitä kaikkea upeaa mulla onkaan elämässäni Denisen ansiosta.

1. "koska ei ollu muutakaan"
Toi kuulostaa pahemmalta kun on :D Mutta kun Patu oli lopullisesti poissa pelistä ja Rulle oli tosi pieni mulle eikä tuntiponeilla treenaus oikein napannut, halusin jonkun  oman treenikaverin. Denise oli juuri sopivasti samalla kotia vailla.


Ekoja kertoja selässä kotona

2. Denisen luonne
Denise ei ole mikään maailman laadukkain poni ainakaan koulupuolella, joka mua enemmän kiinnostaa, mutta se ei haittaa yhtään. Denisellä on loistava asenne työntekoon ja se on aina lähdössä mielellään töihin. Välillä siltä saa kyllä ihan vaatia asioita koulutuuppaillessa, ettei mene ihan lusmuiluksi koko homma... Mutta siis joo, yleensä yrittää parhaansa ja oppii nopeasti :D
  Maasta käsin on mulle vielä tärkeämpää, että homma toimii. Denise kunnioittaa ihmisen omaa tilaa ihan luonnostaan, ja mä kunnioitan myös sen tilaa - Denise ei ole mikään halipuspusponi, vaan pitää vähän etäisyyttä jos saa itse päättää. Sekin on hyvä vaan, vihaan sitä jos ollaan koko ajan tukemassa syliin ja tönimässä. Tullaan oikein hyvin toimeen näin. Denise on kuitenkin tosi hyväntuulinen pääosin, loimitus aamuisin ei ole ihan lempijuttuja, mutta silloinkin korkeintaan luimistelee ja näykkii vähän ilmaa ja karsinan porttia. Ikinä en voisi kuvitella Denisen koskevan ihmiseen hampailla.
  Denise ei myöskään ole mitenkään kovin ponimainen tai tammamainen luonteeltaan.


3. Hyppääminen
Koeratsastuksessa en oikeasti saanut tammaan mitään otetta enkä varsinaisesti ihastunut siihen sileän ratsastuksen perusteella, lähinnä oli semmonen fiilis että haluan opetella tällä ratsastamaan.
  Pari hyppyä lopussa tavallaan vahvisti mun päätöksen. Mä olin silloin tosi kokematon ja vähän arka hyppäämään, ihan vaan rutiinin puutteesta. Aina alkoi jännittää hirveästi kun esteet nousi yli 50-60cm. Denisellä menin kuitenkin varmaan noin 70cm pystyn koeratsastuksessa ilman jännitystä. Tamma tuntui vaan jotenkin turvalliselta, vaikka menihän se aika lujaa.
  Samoja fiiliksiä mulla on vielä nykyäänkin, ja arkailen lähes kaikilla muilla hepoilla hyppäämistä paitsi Denisellä. Vauhtia meillä on edelleen aina välillä, mutta paljon on meno tasoittunut vaikka mulla ei tavoitteita estepuolelle ole oman asenteen ja ponin iänkin takia. Jatkossa varmaan keskitytäänkin hiomaan yhteistyötä pääosin matalilla korkeuksilla ja ei mitenkään viikottain.


Koeratsastus ja nätti pysäytyskuva

4. Fiksu käytös maastossa
Denise on maastossa aika tasainen puksutin ainakin kun menee muiden perässä. Johtohevosena se vähän jännittää enkä kokonaan yksin ole sen kanssa edes maastoillut. Alkuaikoina Denise säpsyili enemmän maastossa, mutta se on kyllä vähentynyt aika paljon. Reippaammilla laukkapätkillä mennään yleensä ekana, ja yhellä tietyllä hyväpohjaisella tiellä Dee innostuu aina ihan hirveesti!



5. No mutta onhan se nättikin...
Mä en ikinä ole ollut kovin ulkonäkökeskeinen ihminen eikä esim. mun omakaan ulkonäkö ole kiinnostanut mua koskaan erityisesti, mutta ainahan se on plussaa että heppa on kaunis :D

6. Mukavat omistajat
Denisen omistajien kanssa ei ole ikinä ollut minkäänlaisia ongelmia, ja olen saanut ihan vapaat kädet ponin hoidon ym. suhteen. Se on kyllä ollut tosi kiva, ja en koskaan oikeastaan edes ajattele että Denise ei ole paperilla mun nimissä. Se kuitenkin tuntuu ihan omalta ja välillä tulee kyllä puhuttuakin Denisestä mun omana ponina, heh sori vaan :D

Denise & omistajansa viime vuoden loppukesästä

7. Arkielämän mutkattomuus
Denise käyttäytyy asiallisesti joka tilanteessa. Kengityksessä seisoo kuin tatti, koppiin kävelee reippain askelin, ei karkaa tarhasta vaikka Rytty vetää langat maahan ja poistuu kauas naapurien pelloille... Ei vielä toistaiseksi ainakaan olla kohdattu mitään hankaluuksia arjen askareissa.

8. Luotettavuus
Voin laukata pitkin ohjin ilman satulaa maastossa tietäen ettei poni lähde mihinkään, hypätä kaulanarulla tai ihan mitä vaan. Näin äkkiseltään ei tule mieleen asioita joita en uskaltaisi tehdä Denisen kanssa. Voin myös hyvin jättää karsinan portin auki jos olen itse tallissa, Denise kyllä tietää missä karsinan rajat menee. Denise ei ehkä vaikuta kaikille miltään luottoponilta, mutta mä luotan siihen kyllä joka tilanteessa ihan 110%.


9. Ikuisuusprojekti
En halunnut itselleni valmista ja osaavaa automaatihevosta, ja vaikka Denisellä ikää onkin jo, siinä on kuitenkin paljon projektia vielä. Tällä hetkellä tarkoitus olisi parantaa tuntumaa ja laukan laatukin paranee varmasti vielä jonkun verran. Tamma kulkee myös mielellään vähän pökkelönä, joten muokattavuutta pitää kehittää paljon vielä. Näistä tavoitteista voisin kyllä kirjoittaa oman postauksen joskus!

10. Se vaan on niin rakas murunen
Tähän ei tarvita paljon selittelyjä. Denise on ainakin tähän asti ollut mun elämäni hevonen <3

4 kommenttia:

  1. Ihana postaus! Denise on kyllä semmoinen, että siihen joko rakastuu tai sitten siitä ei tykkää ollenkaan. Samoilla linjoilla olen sun kanssa Denisestä ;)

    VastaaPoista