torstai 29. syyskuuta 2016

Hyppyhommia

Tiistaina päästiin pitkästä aikaa esteillä valvovan silmän alle! Tuli kyllä tarpeeseen, oltiin alkuun aika lailla hukassa kun ei nyt muutenkaan ole tullut hypeltyä hirveesti tässä kesän aikana...


Valmennuksessa keskityttiin lähinnä radan ratsatukseen lauantain estekisoja ajatellen. Verkattiin parilla ristikolla ja pienemmällä pystyllä, ja alkuun Denise pyrki ulko-ovelle päin ihan hirveesti mutta onneksi rauhoittui vähän kun alkoi keskittymään hyppäämiseen. Aika pian siirryttiin hyppäämään rataa, alkuun noin 60-senttisenä ja sen jälkeen nostettiin esteet 70-senttisiin, kun kisoissa mennään luokat 60cm ja 70cm.


Denise oli aika kiva! Vähän pyrkivämpi mitä se nyt on kotona esteillä ollut, mutta ei ollenkaan paha. Ongelmat meillä löytyy sieltä satulan päältä. Ensinnäkin mä puristan ja kiskon laukkaa pois ihan liikaa, kun pitäisi antaa ponin vaan rauhassa hoitaa hommansa. Huomasin itse ton polvilla ja reisillä puristamisen vasta nyt kun valmentaja asiasta mainitsi. Teen muutenkin itse liikaa ja yritän korjata paikkoja jne, mutta paikatkin osuu paljon paremmin kun en kisko niin kamalasti ennen estettä. Pitää vaan luottaa että vaikka vauhtia tuntuisi olevan liikaa, niin kyllä me vielä maneesiin mahdutaan. Etenkin kun vauhti tuntuu selkään tosi kovalta, mutta videolta katsottuna se on just hyvä.


Toinen iso ongelma on mun kädet. Esteillä ihan turvallisuuden ja tasapainon takia kädet on vaan pidettävä kannettuina, mutta mulla ne on juurtunut sinne ponin harjaan kiinni enkä tosiaan muista sitä jos valkku ei koko ajan huuda asiasta. Denisessäkin huomaa selkeän eron kun mun kädet on oikein; kun painan kädet sinne alas, poni vetää vaan päätä eteen enkä pysty yhtään vaikuttamaan, mutta kun kädet on kannettuina ja on selkeä kyynärkulma, vaikuttamismahdollisuus säilyy.


Ratoja mentiin muutamaa erilaista variaatiota. muuten sujui aika jees, mutta esteiden välissä pitää muistaa vaan laittaa oma istunta kondikseen ja odottaa niitä hyppyjä ihan loppuun asti. Denisehän on ihan super, siitä ei ole mitään epäilystä, allekirjoittaneen pitäisi vaan löytää se sisäinen esteratsastajansa jostain.

maanantai 19. syyskuuta 2016

62,38%!!!

"Ajoittain jännittyneitä ja kipittäviä askelia, muuten hieno ja äänekäs suoritus :)"


Siinähän se meidän rata yhdessä virkkeessä. Kyllä Denise osaa yllättää!

Eilen oli kotiseuramme koulukisat. Lähdin Denisen kanssa radalle ilman mitään odotuksia, koska tiesin tamman olevan maneesissa aina vähän jännittyneempi ja huutelee kovasti kaverien perään kun on ihan yksin neljän seinän sisällä. Jännittyneisyyttä ei tällä kertaa kauheasti ollut, huutelua sentään kuitenkin... Ratana oli heC E.B. Special, meille muutaman kuukauden takaa tuttu rata.

Sain Denisen maneesiverkassa oikein kivaksi. Varsinkin laukka tuntui tosi kivalta verkassa.


Rata oli aika tasainen ja mukava. Omana tavoitteena oli vaan pitää ohjat kädessä ja ravi etenevänä koko radan ja siinä ainakin onnistuin. Vaikka Denise huuteli, se kuitenkin keskittyi työntekoon ihan hyvin. Rikkeitä ei tullut ollenkaan, numerot vaihteli 5,5 - 7,5. Huonoimmat numerot tuli oikean laukan nostosta ja keskikäynnistä, paras numero tuli siirtymisestä ravista keskikäyntiin.




Radan jälkeen fiilis oli hyvä, lopputervehdyksessä hymy vääntyi väkisin huulille! Toisaalta en tiennyt yhtään mitä odottaa tuloksista. Kun sitten tulokset kuulutettiin, meinasi pieni onnenkyynel vierähtää poskelle. 62,38% ja siinä vaiheessa jaetulle ensimmäiselle sijalle!! Rulleponi kuskeineen meni meistä vielä ohi, eli lopulta sijoitus oli jaettu toinen sija ja sinine ruusuke. 


Eniten hämmästelin, että molempien suuntien laukoista on kommentti "hyvä laukka"! Siis Deniselläkö?


Ja eihän siinä ollutkaan vielä kaikki, starttasin vielä ratsastuskoulun ponilla seuramme koulumestaruusluokan heB, ja uskomatonta kyllä, se mestaruuspokaali lähti minun mukaani. HeB:stä siis tuloksena 60,20% ja sija 1/10. Lisäksi voitin vielä "Harmoninen ratsukko" -erikoispalkinnon joka oli myöskin pokaali, ratsukkoon kuuluu tässä tapauksessa molemmat ponit. Lisäksi vielä hirveä läjä esinepalkintoja... Varsin onnistunut kisapäivä siis!


tiistai 6. syyskuuta 2016

Syksyn ilot








Nää on niitä syksyn parhaita puolia! Huonommat puolet on sitten koulun alkaminen, pimeneminen, kylmyys... Mutta toivottavasti saadaan nauttia lämpimistä ja aurinkoisista keleistä vielä pitkälle syksyyn, jaksaa sitten koko pitkän talven yli.