Blogiexpo 2015 + ostoksia!

Eilinen päivä kului mukavissa tunnelmissa Tampereella. Luvassa oli nimittäin ensimmäinen hevosaiheinen Blogiexpo! Playsson.net järjesti tämän tapahtuman, ja tykkäsin tosi paljon kaikesta ohjelmasta. Itseäni kiinnosti eniten Cavallo Pro Shopin ruokinnasta kertova pikainen esitys ja Solhedsin tuotteiden esittely. Blogipaneeli oli myös tosi mielenkiintoinen.

Exposta en löytänyt oikein mitään ostettavaa, mutta käytiin vielä Expon loputtua Ylöjärvellä Hööksillä ja Horzella. Kaikkea mukavaa pientä tuli ostettua!

Ostin Deniselle lähinnä maastoilukäyttöön uudet bootsit. Näissä on sellainen pahkura vuohiskuopan kohdalla pyörähtämistä estämässä. Hööks/22€

Olen tykästynyt luonnonharjoihin ihan kamalasti. Ne ei sähköistä hevosta, tuntuvat mukavilta ja ovat mielestäni kivan näköisiäkin! Tarkoituksena on hankkia Denisen harjakassiin luonnonharjoja enemmänkin. Hööks/15€

Tämä oli kyllä aika turha ostos, mutta Denisellä ei ole mitään narua hopeanvärisellä lukolla, joten täytyihän sellainen ostaa. Hööks/3,50€

Ihan joulun kunniaksi piti ostaa hepoille vähän nameja! Hööks/7€

Onnistuin hukkaamaan vanhan nyppimiskamman johonkin, niin ostin sitten kun ei nämä paljoa maksa. Horze/2€

Sain yhden joululahjan vähän etukäteen! Denise sai siis uuden martingaalin. Nahka tuntuu tosi pehmeältä ja tykkään ulkonäöstä. Denisellä on suitsissa vähän samanlaista kuviota. 

Voitin Playssonin arvonnasta Just Dressagen selvitysaineen. Voi tosin olla että tämä jää käyttämättä, sen verran vakuuttuneeksi Solhedsin Saija sai minut silikonisuihkeiden huonoista puolista :D

Kiitos Lätty

Sain pari päivää sitten kuulla Lady-ponin lähteneen uuteen kotiin Kiviharjusta. Ladylle ratsastuskoulu ei koskaan ollut oikein sille sopiva paikka, joten olen ennen kaikkea iloinen ponin puolesta. Tietysti nyt harmittaa, kun en käynyt sitä useammin katsomassa. Lady tosiaan oli ratsastuskouluvuosieni ehdoton suosikkiponi, jonka kanssa tuli käytyä muutamissa kisoissakin.

Ei meistä koskaan tainnut oikein mitään tulla, mutta kyllä meillä oli hauskaa yhdessä! Kiitos yhteisistä hetkistä ja kaikkea hyvää uuteen kotiin.

Sunnuntaikouluilut + talvisia kuvia

Denise oli tänään superkiva! Mentiin ilman satulaa pyörimään kentälle hetkeksi. Aluksi pyysin käynnissä eteen alas, niin kuin teen oikeastaan joka ratsastuksen alussa. Niin saan Denisen alusta asti rennoksi ja se vertyykin hyvin samalla. Pyysin vähän myös takajalkoja ristiin.

Ravissa ja laukassa menin vaan keskiympyrällä tehden välillä pienempää ja välillä isompaa ympyrää. Ravissa tamma tuntui etenkin loppua kohden oikeasti tosi hyvältä! Yleensä meillä käy niin, että kun tamma on muuten rauhallinen ja rento, niin ravi katoaa johonkin ja laahustetaan vaan mummoravia eteenpäin. Mutta tänään myös ravi säilyi pääosin aktiivisena ilman, että Denise kuitenkaan jännittyi. Laukassa on omat haasteensa yhä etenkin oikeaan kierrokseen, koko poni tuntuu välillä kaatuvan sisäpohjetta vasten.

Lopusta on pieni pätkä videotakin, laitan sen vielä tähän. Videolta huomaa että kovin tasaista ei meidän meno vielä ole, mutta koko ajan paranee.

Meidän yhteistyö alkaa kaiken kaikkiaan olla aika hyvällä mallilla jo! Torstain estevalmennus sujui myös ihan hyvin. Valmentajan mukaan Denise oli jo riittävän tyyni esteilläkin, intoa saa ja pitääkin olla! Paljon on töitä tehtykin, mutta paljon on vielä edessä. On se vaan ihana tamma ♥

Vähän väärässä järjestyksessä tulee nyt kuulumiset, mutta tosiaan lupailin teille niitä poseerauskuvia, joita otettiin maanantaina. Meillä oli täällä silloin vielä lunta, jotka keskiviikkona sulivat pois. Ei oikeastaan haittaa yhtään, saa nauttia hyvistä ratsastuspohjista edes vähän pitempään! Kovin montaa hyvää kuvaa ei (tälläkään kerralla) saatu, mutta muutaman laitan teille näytille. Tamman mielestä on vaan aivan liikaa vaadittu laittaa ne korvat höröön :D

Tuo valo oli tosi hienon näköinen!

Häneltä saamasi lahjan sinä saat pitää ikuisesti

Eilisiltana löysin viimein inspiraatiota uuden bannerin tekoon ja samalla muun ulkoasun muokkaukseen. Patustakin laitoin pienen kuvan tuohon ylös, siihen sain oikeastaan idean Millan kommentista Patun lähdöstä kertovaan postaukseen. Kiitos Milla ♥ Ajatus on mielestäni niin kaunis. Pilven reunalta Patu katselee minua, on aina mukana. Blogin nimi sopii tuohon varsin hyvin, vaikkei sanoilla ole varsinaisesti tarkoitettu aivan sitä.

Ilman itkua en tätä banneria pystynyt kuitenkaan tekemään, tai lähinnä siinä vaiheessa kun etsin sopivaa kuvaa Patusta. Tällä kertaa kuitenkin kyyneleet eivät olleet vain surun kyyneleitä. Huomasin jonkun uuden tunteen, joka on vaikea pukea mitenkään sanoiksi. Helpotus siitä että Patulla on kaikki hyvin, yhteisten muistojen ajattelu lämmöllä. Ikävä tuntuu kuitenkin vain kasvavan, eikä se varmaan hellitä ikinä.

Taatusti hän kuulee.
Hän katselee sinua varmasti kaiken aikaa.

Ehkä hän on nyt onnellinen,
ehkä joidenkuiden ei ole tarkoituskaan
jäädä meidän elämäämme pysyvästi.

Ehkä jotkut ovat vain ohikulkijoita,
vain läpikulkumatkalla.

Ehkä he täyttävät tehtävänsä nopeammin kuin muut.

Heidän ei tarvitse vitkutella täällä sataa vuotta

saadakseen kaiken kuntoon.

He hoitavat hommansa tosi nopeasti.

Jotkut vain ikään kuin käväisevät

elämässämme antamassa meille jotakin,

tuovat lahjan tai opettavat meille jotakin tärkeää,

ja se on heidän tehtävänsä meidän elämässämme.

Hän opetti sinulle varmasti jotakin.

 Ehkä hän opetti sinua rakastamaan,

antamaan ja välittämään.

Se oli hänen lahjansa sinulle.

Hän opetti sinulle paljon,

ja sitten hän lähti.

Ehkä hänen ei yksinkertaisesti tarvinnut viipyä pitempään.

Hän antoi sinulle lahjansa ja oli sitten vapaa jatkamaan matkaa,

mutta häneltä saamasi lahjan

sinä saat pitää ikuisesti.

-Danielle Steel-

Muutaman päivän takaisia poseerauskuvia Denisestä julkaisen varmasti myöhemmin lisää, bannerissa näkyykin jo yksi. Eilisiä koulutreenikuviakin laitan varmaan samaan postaukseen. Kohta on lähdettävä Denisen kanssa estevalmennukseen, niin en nyt ehdi kirjoittelemaan tämän enempää.
Kertokaahan ulkoasusta risuja ja ruusuja, voi olla että jotain muokkauksia vielä teen!

Syksyiset estetreenit

Yritän saada nyt esteitä treeneihin mukaan vähän useammin, jos vaikka sekin puoli alkaisi toimia vähän paremmin. Etenkin nyt pitää vielä ottaa ilo irti sulasta kentästä, talvella tulee hypättyä kuitenkin vähän harvemmin.

Tänään keräsin itseni ja rakensin kentälle kolme estettä aika yksinkertaisesti. En halua ottaa meille vielä mitään hankalia tehtäviä ilman valmentajaa, joten pysytellään helpoissa tehtävissä niin hyvä fiilis säilyy molemmilla. Denise olikin tänään etenkin alkuun pienillä esteillä tosi kiva. Ei edes yrittänyt ottaa vauhtia ilman lupaa ennen estettä ja minä sain päättää pitkälti ponnistuspaikat. Siitä se kuitenkin alkoi pian muistuttaa esteillä sitä normaalia Deniseä. Eipä sekään kyllä haittaa, kivahan se on kun toinen on innoissaan. Tamma kyllä todellakin rakastaa esteitä ihan yli kaiken, pärskii ja on niin iloisen oloinen aina päästessään hyppäämään. Minäkin olen kyllä oppinut tykkäämään esteistä nyt Denisen kanssa, ehkä syvällä sisimmissäni asustaa kuitenkin esteratsastaja?

En vaan osaa myödätä mitenkään järkevästi :D Näiden kuvien perusteella saisi olla lyhyemmät jalustimetkin, pitää muistaa laittaa ensi kerralla.

Lopuksi otettiin vähän videotakin, kun alkoi olla aika hämärää kuvien ottoon. Kauhean nopeasti tulee kyllä pimeä jo, kohta ei enää ehdi maastoon koulun jälkeen valoisalla. Videolla on nyt kaikki hypyt mitkä tallentui, eli huonompiakin hyppyjä näkyy.

Superkiva syyslomaleiri

Tuli kyllä niin hyvään aikaan nyt tämä leiri. Sunnuntaina Patun lähdön jälkeen oli vaan pakko ryhtyä pakkaamaan tavaroita kasaan leiriä varten, vaikka olisi tuntunut paremmalta ratkaisulta jäädä sänkyyn masentumaan. Kuitenkin heti leirin ensimmäisten tuntien aikana olo oli jo parempi, ruoka alkoi pikku hiljaa maistua ja suru ei painanut mieltä ihan koko aikaa. Hauskaa meillä siis oli!

Leiri alkoi manantaina aamulla aikaiseen ja päättyi keskiviikkoiltana. Melkein kolme kokonaista päivää siis. Joka päivä ratsastettiin kaksi tuntia, tai oikeastaan kaksi kertaa sillä tunnit venyi useimmiten jopa yli puoleentoista tuntiin. Denise käyttäytyi leiripaikalla tosi hyvin, onhan talli jo meille tuttu valmennusreissujen kautta.

Ensimmäisellä tunnilla keskityttiin liikeratojen laajuuteen. Tunti olikin meille hyväksi, Denisen askeleet kun on vähän töpöt. Tehtiin väistöjä ja pieniä puomitehtäviä sekä lopuksi lisäyksiä ravissa. Väistöissä Denisellä meinasi vähän keittää yli, mutta lopuksi ne sujui ihan hyvin. Puomeja laitettiin muutama joka kulmaan, että hevonen ottaisi takajalat alleen kulmassa eikä vain juoksisi siitä läpi. Denise venytti hyvin askelta kulmassa, kunhan ravi oli tarpeeksi aktiivinen. Muutama lisäys meni tosi hyvin. Pari laukkarikkoa tuli, kun päätin heittää ohjat pois lisäyksen alkaessa. Pitäisi vaan muistaa pitää hyvä tuntuma siinäkin.

Iltapäivällä oli vuorossa estetunti. Hypättiin paria estettä kolmikaarisella, ja lisäksi okseria diagonaalilla. Tunnista jäi aika huono fiilis, meillä on esteillä vielä rytmi vähän hakusessa. Kaarteissa Denisen laukka ei etene tarpeeksi ja muutamaa metriä ennen estettä ja sen jälkeen hallinta katoaa täysin. Harjoittelemallahan tuokin ongelma saadaan pois, ja varmasti sileän ongelmat heijastuu myös esteisiin. Onhan meillä aikaa!

Tiistaiaamuna vaihdeltiin hevosia. Kaikki mentiin jokaisen hevosella, ehkä noin 15 minuuttia yhdellä hevosella. Mukavaa vaihtelua tuokin, ja tekee hyvää mennä välillä muillakin kun vaan Denisellä.

Iltapäivällä oli vähän rennompi tunti. Mentiin ilman satulaa aika vapaasti ihan vaan eteen ja alas -meiningillä. Denise oli ihan mukava, vähän se säpsyi taustalla soivaa musiikkia :D

Keskiviikkona oli ensimmäisenä luvassa leikkitunti. Mietin pitkään otanko Denisen vai lainaanko tallilta hevosen. Päädyin ottamaan hevosen tallilta, sillä Denisellä oli ollut jo aika rankka alkuviikko ja en tiedä olisiko se ollut vähän turhan vallaton leikkitunnilla. Sain ottaa pienen welshponi Sunnyn. Poni oli tosi näppärä leikkitunnilla, ja innostuikin tehtävistä paljon. Tehtiin muutamaa eri tehtävää, ja lopuksi vielä kaikki putkeen kisana. En taida kyllä olla ihan pikkuponikoossa enää, jalat roikkui aika pitkällä Sunnyn mahan alla. Ei sillä tuollaisella tunnilla ole niin kamalasti väliä!

Hupsis, ohi meni!

Viimeisellä tunnilla oli vuorossa istunnan korjausta. Omassa istunnassa ongelmia on lähinnä ihan koko kehon rentoudessa ja että istuisin oikeasti satulassa enkä nojaisi jalustimiin, erityisesti laukassa. Tämä tunti mentiinkin ilman jalustimia. Laitettiin Deniselle sivuohjat löysälle, ihan vaan että pystyisin keskittymään paremmin istumiseen enkä siihen kulkeeko poni kirahvina.

Tunnilla tuli minulle todella paljon ahaa-elämyksiä. Nyt tuntuu että olen ratsastanut koko kolme kuukautta Deniseä ihan totaalisen väärin, se toimii oikeasti niin pienellä käden käytöllä. Olen yrittänyt aivan liikaa korjata ponia kädellä, asioita voisi hoitaa mielummin istunnalla ja pohkeilla. Nyt minulta onkin isommat korjausliikket kädellä kielletty, ainoa mitä saan tehdä on liikutella sormia.

Ehdittiin jokaisena iltana miettiä paljon tulevaisuuden tavoitteita ratsastuksessa, niin lyhyemmällä kuin pitemmälläkin tähtäimellä. Ennen kaikkea minun pitää muuttaa asenne positiivisemmaksi - täytyy lopettaa ainainen virheiden vatvominen ja epäonnistumisen pelko ja korvata se yrittämällä aina rohkeasti ja miettimällä, mikä onnistui. Samoin tuntuman ja apujenkäytön kanssa on tekemistä. Ensi vuodelle tavoitteena on saada Denise suorittamaan tehtävät rennosti heC -tasolla, vaikka varsinaisia kisatavoitteita en meille asetakaan. Paljon saatiin asioita harjoiteltavaksi kotiin, eiköhän meistä ihan hyvä pari hitsaudu aikanaan!

Kaikista parhain on poissa

Patuska 10.7.1999 - 18.10.2015 

En vaan voi uskoa tätä. Maailman hienoin ja rakkain Patu ei ole enää täällä.

Huhtikuussa Patun hankosidevamma uusiutui. Kesän tamma lepäili ja vaikutti pärjäävän ihan hyvin. Ajateltiin tamman toipuvan vielä ainakin seurahevoseksi, jos ei muuhun käyttöön. Pari viikkoa sitten kuitenkin Patu tuli sisälle kävellen tosi huonosti. Se sai tarhata pienessä yksiössä Denisen ja Rytyn laitumen vieressä, sillä karsinalepoa tuskin Patun pää olisi kestänyt.

Tuosta alkoi vaikean päätöksen mietintä. Sydän sanoi että pitää yrittää vielä, järjen mukaan olisi Patun aika päästä kivuistaan. Onneksi päätöstä ei tarvinut tehdä yksin, koko perhe oli tukena. Lopulta päädyttiin hevoselle kaikista reiluimpaan päätökseen - ei sen olisi oikein jatkaa elämää täällä, kun se ei ehkä kestäisi enää edes muutamia juoksuaskeleita laitumella.

Tänään sitten oli Patun aika jatkaa matkaansa kohti kivuttomia, vihreitä laitumia. Siellä sen parhaan kaverin, Leidin kahden vuoden odotus on vihdoin ohi. Nyt parhaat kaverit saa taas olla yhdessä ♥

Nyt en enää voi muuta kuin kiittää Patua kaikesta mitä se minulle opetti sen puolen vuoden aikana, kun sillä aktiivisesti menin. Sinä aikana tammasta ehti tulla minulle se kaikista tärkein, ja hyvästien sanominen oli todella vaikeaa. Sisimmissäni kuitenkin kokoajan tiesin, ettei muuta oikeaa ratkaisua ole. Enää ei tarvitse katsoa vierestä Patun kipuja, vaan tammalla on kaikki hyvin.

Käytiin tänään Jennan kanssa ottamassa Patuska vielä viimeisen kerran kuvia. Päivä olikin todella kaunis ja lämmin, vaikka tunnelma oli maassa. Juuri tällaisena haluan Patun muistaa, niin kauniina ja pirteänä.

Baanailua ja muuta mukavaa

Koulutreenit on mennyt viime aikoina Denisen kanssa oikein kivasti! Välillä on tietenkin niitä päiviä, kun saadaan vaan tappelu aikaan ja mikään ei toimi. Vaikka yleensä silloinkin lopussa tulee kyllä tosi hyviä pätkiä.

Suurimmat ongelmat on meillä tällä hetkellä kouluillessa lähinnä tamman jäykkyys ja ajoittain hidas reagointi ohjalle. Kun en saa heti haluamaani asiaa läpi, minusta tulee sellainen "kaikkitännehetinyt" -tyyppinen ratsastaja, ja en malta rauhassa vaatia vaan hermostun. Myös jos avaan sisäkättä taivutusta helpottaakseni, kallistun samalla koko kropallani sisälle... No, virheitä tehdään jotta opitaan!

Edellinen kouluvalmennus meni aika huonosti. Saatiin toki ihan hyviäkin pätkiä, mutta lähinnä jäi huono maku suuhun. Tehtiin "hannunvaakuna" -kuviota, eli vähän kuin neliapilan muotoista kuviota, kulmaan voltit ja volttien välissä selkeästi suoraan. Googlettakaa jos ette saa selityksestä selvää :D Kuitenkin, kun taivutuksen läpi saamisessa on vielä haasteita, jouduin tekemään aika monta volttia putkeen ja kuski sai noottia liian hätäisestä toiminnasta ja kallistumisesta sisään. Kallistuminen sitten vaan vaikeuttaa Denisen taipumisyritystä. Olenkin kotitreeneissä yrittänyt keskittyä erityisesti korjaamaan tuota ongelmaa.

Hypättiinkin muuten tuossa pari viikkoa taaksepäin jumppasarjaa. Meni ihan kivasti, vauhtia tietenkin löytyi taas aika reippaasti :D Nostettiin viimeistä okseria, isoimmillaan se taisi olla 85cm.

Kamala kun näitä kuulumisia kertyy rästiin, pitäisi varmaan postata vähän ajankohtaisemmin näistä! Syksyisiä poseerauskuviakin on ehditty ottaa jo, Denise ei kyllä ollut mitenkään kuvauksellisella päällä. Pari ihan ok kuvaa saatiin kuitenkin.

Ylempi kuvattu 23.7.2015 ja alempi tasan kaksi kuukautta myöhemmin eli 23.9.2015. Muutosta näkyy jo, tamma tosiaan oli Millan luona vähän kevyemmällä käytöllä kun taas nyt on päässyt kunnolla liikkeelle. Pitää ottaa taas marraskuussa samanlainen kuva, jos silloinkin näkyisi eroa!

Denise vietti pientä lomaakin tuossa viime viikolla, teki kyllä ihan hyvää ainakin eilisen kouluilusta päätellen.

Tänään oli syksyn ensimmäinen sänkkäripäivä! Molemmilla oli ihan superkivaa, pakko mennä vielä uudestaankin kun vielä kelit sallii, ei ole märkää eikä jäistä. Denise on kyllä aivan täydellinen kaveri peltobaanailuun, vauhdikas mutta jarrut toimii moitteettomasti. Ja aika hieno sumukin sattui tänään kuvia varten, meinasi kyllä valo jo loppua niin siksi ovat aika rakeisia. Tykkään näistä kuitenkin tosi paljon!

Täysiii!

Pahoittelut hieman sekavasta postauksesta! Ei pitäisi koskaan jättää näin paljon kuulumisia yhdelle postauskerralle, mutta nyt on blogi taas suunnilleen aikataulussa.