Maastakäsittelyä

Tällä viikolla ollaan jätetty Patun kanssa ratsastus vähemmälle ja keskitytty maastakäsittelyyn, osittain huonojen ja kovien pohjien takia. Patua ei olla oikeastaan ikinä opetettu kunnolla kaikkiin maastakäsittelyn hienouksiin, joten tarkoitus olisi saada siitä vähän parempi siinäkin hommassa. Patu ei esim. osaa kunnolla peruuttaa narua heiluttamalla eikä kunnioita ihmisen tilaa niin hyvin kuin pitäisi. Luopuminenkin on pakko opettaa, sillä herkkujen annossa Patu osaa olla aika rohmu ja välillä suuhun eksyy herkun lisäksi omat sormet. Treeniä vaan, niin hyvä tulee.

Luopumista ollaan pari kertaa jo opeteltu. Luopumisen idea on siis se, että hevonen tajuaa kääntää pään pois ihmisestä eikä hamuile turvallaan ennen palkitsemista. Ainoa ongelma Patun kanssa siinä on, että kun Patu on ensin jonkun aikaa hamuillut kättäni, se päättää napata ihan kunnolla kädestä kiinni. Eihän ne hampaat kauhean kivalta tunnu, mutta ilmeisesti täytyy kestää kipua. Ehkä se on vain merkki siitä, että on korkea aika opettaa Patu luopumaan :D Patu on kuitenkin jo melko iäkäs, eli uusien asioiden oppiminen ei ole ihan niin helppoa kuin nuorempana.

Kunhan saadaan luopuminen kunnolla taottua päähän, sen jälkeen sitten ehdollinen vahviste. Sehän tarkoittaa siis sitä, että esim. ääni tai liike toimii hevoselle merkkinä siitä, että palkinto tulee pian. Sen avulla hevosen palkitsemisessa ei tarvitse olla niin täsmällinen. Kunhan Patu osaa molemmat edellä mainituista asioista, olisi tarkoitus alkaa opetella temppuja! En ole vielä päättänyt mitä aion opettaa, mutta aloitan jostain helposta tempusta, eli esim. johonkin tavaraan koskeminen. Ehdottakaa kommenttiboksiin joitain kivoja temppuja, joita voisin Patulle opettaa!

Ikiomat naruriimut hommataan toivottavasti lähiaikoina. Varmasti naruriimujen kanssa tulee tehtyä maastakäsittelyä vähän enemmänkin, eikä vain silloin kun ei voi kunnolla ratsastaa pohjien takia. Kursseilla olen päässyt naruriimuihin tutustumaan, ja ne ovatkin ehdottomasti hankintalistalla ykkösenä. Salaisena haaveena olisi myöskin rakentaa agilityesteitä, niin kuin ylläolevassa kuvassa. Patu tykkäsi tuosta hommasta, vaikka alkuun olikin vähän jännää!

Jatkossa pyrin pitämään treenin todella monipuolisena, eli sisältäen koulua, maastoilua, maastakäsittelyä ja silloin tällöin pieniä esteitä. Patu ei kuitenkaan sisimmiltään ole mikään kouluponi, ja jotta Patun mieliala pysyy hyvänä, pitää välillä päästä baanailemaan. Puhumattakaan minusta itsestäni, ainainen tuuppailu käy todellakin hermoille!! Ehkä vaan olen puskaratsastaja.

Minun ja Patun kisadebyytti

Sunnuntaina 16.11. käytiin ensimmäistä kertaa Patun kanssa kouluaitojen sisällä. Jennan kanssa Patu on kisannut jonkun verran helppoon B:hen asti, mutta minä päätin aloittaa helposta D:stä.

Koko kisapäivä kokonaisuutena onnistui erittäin hyvin. Sekä Rulle että Patu menivät hyvin koppiin (Riina kisasi siis Rullen kanssa), Patu käyttäytyi todella hyvin kisapaikalla ja ratakin oli ihan hyvä. Verkkasin Patua n. puoli tuntia, ja se oli koko verkan tosi kiva ratsastaa. Tein verkassa ympyröitä matalassa muodossa, siirtymiä askellajien sisällä ja välillä sekä taivuttelua.

Radalle mennessä Patu kuitenkin välillä vähän poistui avuilta, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen. Alkutervehdyksessä Patu ei malttanut oikein seistä, muita suurempia ongelmia en ainakaan muista. Välillä tosiaan heppa juoksi hieman alta pois, mutta se olkoon ihan ymmärrettävää vielä tässä vaiheessa. Olin yllättynyt kun saatiin niinkin hyvät prosentit kuin 61,84! Ei nyt mitkään huiput, mutta kun tavoitteena oli päästä hyväksytysti läpi niin yllätyin kyllä :D Alakerran kommenteissa luki "Sujuva ja siisti ratsastus. Välillä hevonen hieman jännittynyt. Pyri saamaan se paremmin avuille." Oltiin lopulta sijalla 5/12, eli ensimmäiset jotka ei saanut ruusuketta :D

(c) Nea N.

(c) Tytti K.

(c) Tytti K.

linkki videoon

En tällaiseen oo uskonut

Voi, kun olen kiintynyt Patuun nyt niin kovasti! En olisi ikinä uskonut että siitäkin hepasta saa näin  paljon hyvää irti. Aiemmin en ole Patusta oikein tykännyt, sillä se on lähinnä vain kuskannut minua eikä toiminut mitenkään hyvin. Nyt kun alan päästä jyvälle siitä, miten heppa toimii, niin olen huomannut että se onkin oikeasti todella kiva ratsastaa. Kyllä voi mielipide muuttua, kun nyt vasta viiden vuoden jälkeen olen alkanut tykkäämään Patusta.

Perjantaina ollut valmennus ei mennyt oikein hyvin, mutta ei aina voi mennäkkään. Tehtiin ensin pieniä takaosakäännöksiä neliöllä, ja se sujui vielä ihan hyvin, kun itse sain ideasta kiinni. Ravi- ja laukkatyäskentely menikin sitten tosi huonosti Patun tullessa melko vahvaksi suusta. Heti valmennuksen jälkeen oli tosi paha maku suussa, mutta ei se enää minua harmita. Huonojakin päiviä on välillä, eikä se edes oikeasti niin huonosti mennyt. Eilen Patulla oli pitkästä aikaa vapaapäivä, ja tänään menin ilman satulaa kentällä. Ei tehty myyta kuin kävelty ja ravattu. mutta Patu oli joka tapauksessa ihan kiva.

Huomenna odottaakin jotain ihan muuta, nimittäin kaksipäiväinen kouluilu- ja maastakäsittelykurssi! Tuskin maltan odottaa, mutta samalla jännittää. En nimittäin yhtään tiedä, miten Patu käyttäytyy vieraassa paikassa. Toivotaan kuitenkin, että kaikki sujuu hyvin! Kurssista postailen varmasti kunnon postauksen mahdollisimman pian kurssin jälkeen.

Ensimmäinen valmennus Patulla

Sain onneksi mennä ensimmäisen valmennuksen yksin, eli ilman Riinaa ja Ryttyä samalla tunnilla. Valmennus jännitti minua jonkun verran Patun ollessa minulle vielä uusi ratsu. Jännitin kuitenki ihan turhaan, sillä Patu oli todella kiva ja olin itseenikin tyytyväinen!

Pyörittiin itse asiassa koko tunti yhdellä pääty-ympyrällä. Aluksi pyydettiin rentoa käyntiä vähän asettaen. Sisäkäsi ei saanut ottaa yhtään taakse, ainoastaan vähän sivulle. Käynnissä Patu oli aluksi todella jähmeä enkä saanut sitä oikein taipumaan, mutta pikku hiljaa se pehmeni oikein mukavaksi. Käynnissä piti myös tehdä pienempiä voltteja ympyrän sisälle.

Käynnin sujuessa siirrettiin raviin ja tehtiin samaa tehtävää, eli pääty-ympyrä josta voltteja sisälle. Ravissa Patu oli tosi kiva ja saatiin hyviä pätkiä. Valmentajakin oli tyytyväinen! Välillä tahti vähän rikkoutui, mutta pääasiassa säilyi kuitenkin ihan hyvänä ja rauhallisena.

Ravin pysyessä hyvin rauhallisena saatiin lupa yksinkertaisesti vain vaihtaa askellajia, eli nostettiin laukka. Patu oli laukassakin todella hyvä! Normaalisti, kun sillä menen niin laukan jälkeen ei millään malttaisi kävellä tai ravata rauhassa, mutta tällä kertaa heppa oli ihan super. Ainahan valmennuksissa toki menee paremmin kuin itsekseen, joten ei ole mikään ihme. Olin kuitenkin todella yllättynyt, sillä ajattelin ensimmäisen valmennuksen olevan katastrofi. Tästä on hyvä jatkaa, seuraava valmennus onkin jo huomenna.

Rullen kanssa ollaan nyt pelkästään mastoiltu. Lauantaina ja tiistaina käytiin heittämässä lenkki, ja tänäänkin olisi ilmeisesti vielä tarkoitus lähteä Jennan ja Patun kanssa vähän metsään. Minulla alkaa onneksi huomenna syysloma, niin ehdin varmaan liikuttamaan Rulleakin kunnolla!

Muutoksen tuulia

Blogissani tapahtuu nyt melko suurikin muutos. Nimittäin päätähdeksi astuu Rullen lisäksi nyt myös Patu!

Patu on isosiskoni Jennan hevonen. Nyt kuitenkin, kun Jenna ei asu kotona, Patulle ei ole ketään säännöllistä liikuttajaa. Lisäksi totuushan on, että Rulle ei ole minulle enää sopivan kokoinen. Tekee siis hyvää, että menen itse myös sopivan kokoisella hevosella. Rullea tulee kuitenkin näkymään blogissa vielä, joten älkää siitä huoliko! Nyt menen kuitenkin Patulla suurimman osan valmennuksista (ja myöhemmin kisoistakin), ja Rullen kanssa keskitytään pitämään hauskaa. Rulle on kuitenkin ollut koko elämänsä lähes jatkuvasti aktiivisessa käytössä - rennompi kausi tekee ponille ihan hyvää. Menen kuitenkin Rullella vielä toivon mukaan ainakin parit kisat, sillä Patun kanssa ei olla tosiaan vielä valmiita kisoihin.

Nyt voisin kuitenkin kertoa Patusta vähän lisää. Patun oikea nimi on Patuska, mutta lempinimiä löytyy laidasta laitaan. Patu, Pape, Pamppi, Pamppa, Möhkis... Patu on tamma poikamaisesta nimestään huolimatta ja rodultaan suomenhevonen. Patu ei ole kovin korkea, ehkä noin 150-155cm. Leveyttä löytyy kuitenkin ihan tarpeeksi :D

Tämä koko tilanne on myös itselleni aika iso muutos. Patu on oikeastaan Rulleen verrattuna ihan päinvastainen ratsastaa. Tämä on kuitenkin todella hyvä ratkaisu - Patu saa liikuntaa ja minä saan mennä sopivan kokoisella hevosella. Ja pakko myöntää, olen löytänyt Patusta ihan uusia puolia varsinkin eilisessä valkassa :) Eiköhän me toimeen tulla, vaikka Patu ei ehkä olekaan ihan se "unelmieni hevonen".

vähän ennakkomateriaalia eilisestä valmennuksesta. kirjoitan siitä oman postauksen lähiaikoina, mutta kerron kuitenkin että meni tosi hyvin ekaksi valkaksi!

Minun ja Rullen kehitys vuoden ajalta

elokuu 2013

syyskuu 2013

lokakuu 2013

marraskuu 2013

joulukuu 2013

helmikuu 2014

maaliskuu 2014

huhtikuu 2014

toukokuu 2014

kesäkuu 2014

heinäkuu 2014

elokuu 2014

Tässä on nyt tämä lukijan toiveesta tehty postaus. Joiltain kuukausilta oli todella vähän tai ei ollenkaan kuvia, mutta tässä on nyt suunnilleen joka kuukaudelta pari kuvaa elokuusta 2013 elokuuhun 2014. Haittaisiko teitä jos tekisin joskus Ladystä samanlaisen postauksen? Silloin kuvia tulisi pidemmältä aikaväliltä ja ei niin paljon, mutta sellainen voisi olla itsenikin kannalta hauska nähdä.

Mun täytyy luottaa, ja antaa vaan mennä

Tämän viikon valmennuksessa tuli ihan huippuhyvä fiilis. Rulle ei ole aikoihin (itse asiassa ei varmaan koskaan) ollut noin hyvä ratsastaa. Varsinkin laukassa, joka on Rullelle varmasti hankalin askellaji. Vielä vuosi sitten en olisi ikinä voinut uskoa, että Rulle pystyisi laukkaamaan ympyrän toisensa jälkeen peräänannossa. Ihan mahtavaa.

tämä kuva on jo vanhempi, sillä valmennuksesta ei ole materiaalia

Tästä kaikesta saamme oikeasti kiittää vain ja ainoastaan meidän valmentajaamme. Hänen tyylinsä opettaa on meille juuri se oikea, eikä tulisi mieleenkään vaihtaaa valmentajaa. Reilun vuoden aikana olen itse oppinut niin paljon, ja Rullekin on kehittynyt hurjasti. Kuka tietää mitä meistä vielä tulee ;)

Siirrymme muuten nyt syksyllä todennäköisesti kisaamaan heB-luokkia. Seuraavat kisat ovat varmaankin 28. päivä tätä kuuta. Kerrankin voin katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin ja asiat ovat elämässä mallillaan. On tietysti kiva päästä kisaamaan ja huomata, että kehitystä on tapahtunut, mutta ei ne kisat, ruusukkeet ja valmennukset ole minulle tärkeintä. 

meidän tähän mennessä parhaat kisat huhtikuussa