Voihan imppari & leireilyä

Hokkiaikana ottaa aina riskin tarhatessaan hevosia laumassa. Meillä ei onneksi ole koskaan hevoset pahemmin potkineet toisiaan, mutta aina voi tulla jotain pientä kränää ja haavereita sattua.

Näin Deniselle nähtävästi oli käynyt torstai-iltana, ja pientä impparia se oikeaan takaseen kehitti viileästä säästä huolimatta. Tamma kuitenkin liikkui koko ajan puhtaasti, mutta jalka turposi selkeästi ja oli vähän lämmin. Ei siinä muuten olisi niin suurta hätää ollut, mutta meidän oli tarkoitus lähteä heti alkuviikosta leireilemään ja sinne halusin Denisen ehdottomasti olevan käyttökunnossa. Mutta tosiaan kun tamma ei ollut epäpuhdas, niin uskalsin sitä viikonlopun aikana liikutella ja liikkeessä nesteet lähtikin häviämään pikkuhiljaa. Näyttäisi siis siltä, että säikähdyksellä selvittiin! Sen riskin olen valmis ottamaan että noita sattuu - lauma on kuitenkin aina lauma. 

Maanantaina jalka näytti ihan hyvältä, niin uskalsin Denisen ottaa ensimmäiselle koulutunnille, jossa keskityimme lähinnä avotaivutuksiin. Denisen kanssa ei olla oikeastaan pahemmin tehty avoja tai muita taivutuksia, joten ollaan tosi alkutekijöissä vielä noissa hommissa. Taivutukset on kyllä tosi hyvää jumppaa ja auttaa moniin ongelmiin, joten pitäisi ottaa niitä kotitreeneihinkin useammin työn alle.

Oikeaan kierrokseen saatiin käynnissä pari hyvää pätkää, ja yllättäen ravissa homma itse asiassa toimi vielä paljon paremmin. Vasempaan kierrokseen Denisellä keitti vähän yli, kun se pari kertaa säikähti maneesin räystäiltä putoavia jääpuikkoja. Pariin hyvään askeleeseen sitten jätettiin homma, ja ravailin vielä tamman rennoksi. 

Iltapäivällä käytiin pellolla rallittelemassa, ja otin Denisen sinnekin kun arkailen vähän vieraammilla hepoilla baanailua :D

Tamma on tosissaan!

Tiistaina aamusta pulkkailtiin hepoilla, ja toinen tunti oli kouluratatreeniä. Kisoista taisi olla puhettakin jo, mutta mennään reilu viikon päästä kisoissa Helppo C:2 ja mentiin nyt ensimmäistä kertaa rata läpi kokonaisuudessaan, ja vielä valmentajan silmän alla. Deniseä kauhistutti hirveästi ajatus maneesiin yksin jäämisestä, mutta selvittiin kuitenkin rata ihan kunnialla läpi. Tamma oli toki vähän jännittynyt, mikä näkyi liikkeen sipsutuksessa, mutta mitään sen kummempia ongelmia ei ollut. Lisäykset ei kunnolla irtoa ja laukannostot on vähän hitaita, niitä pitää vielä treenata kotona. Loppuradasta Denise malttoi rentoutuakin jo vähän, ja rentouteen pitääkin ehdottomasti pyrkiä kisoissa. 

Keskiviikkona oli vuorossa vielä estetunti. Hypättiin linjoja ja erilaisia kaarevia teitä, lopussa myös paria eri rataa. Meiltä puuttuu taas hyppyrutiinia, kun estevalmennuksia on nyt jäänyt väliin ja kotikentän pohja ei ihan esteisiin sovellu näin talvella, joten meno oli vähän vallattomampaa taas. Laukka pitäisi saada rullaamaan ja pää alemmas, siinä ne suurimmat kompastuskivet ovatkin. Itse tulee kiskottua laukkaa ihan liikaa taakse, kun sen pitäisi kuitenkin edetä mutta vauhdin pysyä maltillisena. Tuonkin itse tajusi vasta videolta katsoessa jälkeen päin, että eihän se laukka oikeasti etene mihinkään. Vauhti kun tuntuu paljon kovemmalta mitä näyttää! Eiköhän se siitä kun päästään taas keväällä hyppäämään enemmän.

Leirillä oli taas ihan hirmuisen kivaa ja tekemistä riitti. On kyllä luksusta että pääsee leirille muulloinkin kuin kesällä!